path: root/finnish/intro/why_debian.wml

# Translated by Markku Verkkoniemi on 1999-06-16
#use wml::debian::template title="Miksi valita Debian?"
#use wml::debian::translation-check translation="1.64"
#include "$(ENGLISHDIR)/releases/info"

<p>Kiitos siitä, että aiot käyttää Debiania tietokoneesi käyttöjärjestelmänä.
Jollet ole täysin vakuuttunut siitä, miksi sinun pitäisi kokeilla Debiania,
pohdi syitä alla:</p>

<dl>
<dt><strong>Se on käyttäjiensä ylläpitämä.</strong></dt>

    <dd>Jos jotain pitää korjata tai parantaa, mehän teemme sen.</dd>

<dt><strong>Vertaansa vailla oleva tuki</strong></dt>

    <dd>Kysymyksiin, jotka lähetetään
    <a href="$(HOME)/MailingLists/">postilistoille</a> 
    vastataan yleensä 15 minuutissa (tai nopeamminkin),
    ilmaiseksi, ja saat vastauksen järjestelmän kehittäjiltä.
    Vertaa tätä normaaliin puhelintukeen: tuntien odotusta
    puhelimessa, mikä maksaa rahaa, vain siksi, että pääsisit
    puhumaan jonkun kanssa, joka ei tunne järjestelmää riittävästi
    ymmärtääkseen edes kysymyksesi.</dd>

<dt><strong>Et olisi ainoa näin valinnut</strong></dt>

    <dd>Monet organisaatiot ja yksityishenkilöt käyttävät
    Debiania.  Voit katsoa <a href="$(HOME)/users/">Kuka käyttää
    Debiania?</a> -sivuamme, josta löydät listan merkittävistä
    organisaatioista, jotka ovat lähettäneet lyhyen kuvauksen siitä kuinka
    ja miksi he käyttävät Debiania.</dd>

<dt><strong>Maailman paras paketointijärjestelmä</strong></dt>

    <dd>Oletko saanut tarpeeksesi vanhojen ohjelmistotiedostojen 
    säilyttämisestä ajalta kolme versiota sitten, jotka vain lojuvat 
    järjestelmässäsi ja vievät tilaa; oletko saanut tarpeeksesi 
    ohjelmiston asentamisesta vain huomataksesi, että se saa järjestelmäsi 
    kaatumaan, koska ohjelmisto ei ollutkaan yhteensopiva järjestelmäsi 
    kanssa?  Dpkg, Debianin koeteltu paketointijärjestelmä,
    huolehtii näistä ongelmista puolestasi.</dd>

<dt><strong>Yksinkertainen asennus</strong></dt>

    <dd>Jos olet kuullut, että Debian on vaikea asentaa, et varmaankaan ole
    kokeillut Debiania viime aikoina.
    Me parantelemme koko ajan asennusprosessia.  Voit asentaa suoraan
    CD:ltä, DOSista, levykkeiltä tai jopa verkon yli.</dd>

<dt><strong>Uskomaton määrä ohjelmistoja</strong></dt>

    <dd>Debianin mukana tulee enemmän kuin
    <a href="$(HOME)/distrib/packages"><packages_in_stable> eri
    ohjelmistoa</a>, ja ne ovat <a href="free">vapaita</a>. Jos sinulla on 
    omisteisia ohjelmistoja GNU/Linuxille tai GNU/kFreeBSD:lle, voit edelleenkin
    käyttää niitä. Debianissa saattaa jopa olla asennusohjelma, joka
    asentaa ja konfiguroi sen automaattisesti sinulle.</dd>

<dt><strong>Hyvin integroidut paketit</strong></dt>

<dd>Debian päihittää kaikki muut jakelut siinä kuinka paketit on
integroitu järjestelmäksi.  Koska kaikki ohjelmistot on paketoinut
sama yhtenäinen ryhmä, ainoa etu ei ole se, että kaikki paketit
löytyvät samasta paikasta, vaan voit myös olla varma, että olemme
huolehtineet monimutkaiset riippuvuudet kuntoon.  Koska mielestämme
deb-muodossa on muutamia etuja verrattuna rpm-muotoon, on sitä käytetty
pakettien integrointiin, mikä tekee Debian-järjestelmästä kestävän.</dd>

<dt><strong>Lähdekoodi</strong></dt>

    <dd>Jos olet ohjelmistokehittäjä, tulet arvostamaan sitä, että 
    perusjärjestelmän mukana on sadoittain kehitystyökaluja ja 
    ohjelmointikieliä sekä miljoonia rivejä lähdekoodia. Kaikki ohjelmistot 
    pääjakelussa täyttävät <a href="$(HOME)/social_contract#guidelines">Debianin
    vapaiden ohjelmistojen ohjeiston (DFSG)</a> kriteerit, mikä tarkoittaa 
    sitä, että olet vapaa käyttämään koodia oppiaksesi siitä tai käyttämään 
    sitä uudessa vapaaohjelmistoprojektissa.  Siinä on myös paljon työkaluja 
    ja lähdekoodia, jota sopii käyttää yksittäisissä projekteissa.</dd>

<dt><strong>Yksinkertaiset päivitykset</strong></dt>

    <dd>Paketointijärjestelmämme ansiosta on yksinkertaista päivittää
    Debianin uuteen versioon.  Ajat vain <tt>apt-get update ; apt-get 
    dist-upgrade</tt> (tai <tt>aptitude update; aptitude
    dist-upgrade</tt> uudemmissa julkaisuissa),
    ja voit tehdä päivityksen CD-levyltä muutamassa 
    minuutissa, tai voit osoittaa apt:n johonkin yli 300:sta
    <a href="$(HOME)/mirror/list">Debian-peileistä</a> ja päivittää
    verkon kautta.</dd>

<dt><strong>Monia tuettuja arkkitehtuureja ja ytimiä</strong></dt>

    <dd>Tällä hetkellä Debianin tukemia suoritinarkkitehtuureja on huomattava 
    määrä: alpha, amd64, armel, hppa, i386, ia64, mips, mipsel, powerpc, s390 
    ja sparc. Debian toimii myös GNU Hurd- ja FreeBSD-ytimillä Linuxin 
    lisäksi ja debootstrapia hyödyntämällä saattaa olla hankalaa 
    löytää laitetta jolla ei voisi ajaa Debiania.</dd>

<dt><strong>Vianseurantajärjestelmä</strong></dt>

    <dd>Debianin <a href="http://bugs.debian.org/">vianseurantajärjestelmä</a> 
		on kaikille avoin. Emme yritä kätkeä sitä tosiseikkaa, että ohjelmisto ei 
		aina toimi käyttäjiensä haluamalla tavalla.  Käyttäjät voivat lähettää 
    virheraportteja, ja heille ilmoitetaan, milloin ja kuinka virhe 
    korjataan.  Tämä on järjestelmä, joka antaa Debianille mahdollisuuden 
    vastata ongelmiin helposti ja rehellisesti.</dd>

</dl>

<p>Jollet vielä ole Debian-käyttäjä, tulet ehkä pitämään seuraavista
   eduista:</p>

<dl>

<dt><strong>Vakaus</strong></dt>

    <dd>On useita tapauksia, joissa koneita ajetaan vuoden ajan käynnistämättä
    uudelleen, ja käynnistys tarvitaan vain virtakatkoksen tai
    laitepäivityksen jälkeen. Vertaa tätä muihin järjestelmiin, jotka kaatuvat 
		useita kertoja päivässä.</dd>

<dt><strong>Nopeus ja muistinuukuus</strong></dt>

    <dd>Toiset käyttöjärjestelmät saattavat olla yhtä nopeita joissain 
    yksittäisissä tehtävissä, mutta koska Debian perustuu GNU/Linuxiin tai GNU/kFreeBSD:n, Debian 
    on pieni ja vikkelä.  Windows-ohjelmistot, joita ajetaan GNU/Linuxissa 
    emulaattorin avulla, toimivat joskus <strong>nopeammin</strong> 
    kuin niiden luonnollisessa ympäristössä.</dd>

<dt><strong>GNU/Linux/GNU/kFreeBSD-käyttäjät kirjoittavat suurimman osan laiteajureista,
       eivät laitevalmistajat</strong></dt>

    <dd>Siitä huolimatta, että tämä saattaa merkitä uusien laitteiden
    tuen viivästymistä tai että joitain laitteita ei tueta lainkaan, tämä
    takaa laitteen tuen pitkään senkin jälkeen, kun tuote tai valmistaja
    on hävinnyt markkinoilta.  Kokemus on osoittanut, että avoimeen
    lähdekoodiin perustuvat laiteajurit ovat usein paljon parempia kuin
    laitevalmistajakohtaiset.</dd>

<dt><strong>Hyvä järjestelmäturva</strong></dt>

		<dd>Debian ja vapaaohjelmistoyhteisö reagoivat nopeasti 
		varmistaakseen että tietoturvaongelmiin liittyvät korjaukset saadaan 
		jakeluun mahdollisimman pian. Tavallisesti korjatut paketit ovat 
		saatavilla muutaman päivän sisällä. Koska lähdekoodi on saatavilla, on 
		mahdollista testata Debianin turvallisuutta avoimessa ympäristössä. Tämä 
		estää huonojen turvamallien kehittymisen. Lisäksi useimmat 
		vapaaohjelmistoprojektit käyttävät vertaisarviointijärjestelmiä, 
		joiden avulla estetään mahdollisten tietoturvaongelmien esiintyminen 
		olennaisissa järjestelmissä alkuunsa.</dd>

<dt><strong>Turvallisuusohjelmistot</strong></dt>

    <dd>Moni ei tiedä, että kaikkea, mitä verkossa lähetetään, voidaan 
    tarkkailla jokaisella sinun ja vastaanottajan välissä olevalla 
    koneella.  Debianissa on kuuluisan GPG-ohjelmiston (tai PGP) sisältävä 
    paketti, joka mahdollistaa sähköpostin 
    lähettämisen yksityisesti, ja lisäksi ssh, joka sallii turvallisten
    yhteyksien muodostamisen toisiin ssh-valmiisiin koneisiin.
    </dd>

</dl>

<p>Luonnollisesti Debian ei ole täydellinen. Tässä on kolme asiaa, joista 
usein valitetaan:</p>

<dl>
<dt><em><q>Suosittujen kaupallisten ohjelmistojen puute.</q></em></dt>

    <dd><p>On totta, että eräitä suosittuja ohjelmistoja ei ole Debianiin.
    Kuitenkin useimmille on olemassa korvaava ohjelmisto,
    joka on suunniteltu jäljittelemään näiden merkkituotteiden
    parhaita ominaisuuksia varustettuna <a href="free">vapaiden
    ohjelmistojen</a> lisäarvolla.</p>

    <p>Toimisto-ohjelmistopaketin puuttumisen ei pitäisi olla myöskään enää 
    mikään ongelma, koska Debian sisältää kolme toimisto-ohjelmistopakettia, 
    jotka koostuvat vain <a href="free">vapaista ohjelmista</a>, 
    <a href="http://www.openoffice.org/">OpenOffice</a>, 
    <a href="http://www.koffice.org/">KOffice</a> ja 
    <a href="http://live.gnome.org/GnomeOffice">GNOME Office</a>.</p>

    <p>Useita omisteisia julkaisuja on myös olemassa:
    <a href="http://www.vistasource.com/en/apl.php">Applixware
    (Anyware)</a>, 
    <a href="http://www.hancom.com/">Hancom Office</a>,
    <a href="http://xibios.free.fr/">Axene</a> ym.</p>

    <p>Tietokannoista kiinnostuneille Debian tarjoaa kaksi suosittua
    tietokantaohjelmistoa: <a href="http://www.mysql.com/">MySQL</a> ja
    <a href="http://www.postgresql.org/">PostgreSQL</a>.
    <a href="http://www.sapdb.org/">SAP DB</a>,
    
    <a href="http://www.ibm.com/software/data/informix/">Informix</a>,
    <a href="http://www.ibm.com/software/data/db2/linux/">IBM DB2</a>
    ja useita muita on myös saatavilla GNU/Linuxille.</p>

    <p>Myös omisteiset ohjelmistot ovat tulossa mukaan kuvioihin yhä
    suuremmalla voimalla, kun yhä useampi yritys oivaltaa GNU/Linuxin / GNU/kFreeBSD:n
    vahvuudet ja sen suurelta osin
    hyödyntämättömät markkinat sekä nopeasti kasvavan käyttäjäkunnan
    (Koska GNU/Linux ja GNU/kFreeBSD ovat vapaasti jaeltavissa, myyntitilastoja ei voida
    käyttää arvioimaan käyttäjämääriä.  Parhaiden arvioiden mukaan Linuxilla
    on 5&nbsp;% osuus markkinoista tarkoittaen 15 miljoonaa käyttäjää vuoden 2001
    alussa.</p>
</dd>

<dt><em><q>Debian on vaikea konfiguroida.</q></em></dt>

    <dd>Huomaa, että tässä puhutaan konfiguroinnista, ei
    asennuksesta. Useat ovat sitä mieltä, että Debianin perusasennus on
    helpompaa kuin Windowsin. Tiettyjen laitteiden (kuten kirjoittimen)
    peruskonfigurointi voitaisiin kyllä tehdä helpommaksi.  Sen lisäksi
    pitäisi joillekin ohjelmistoille olla skripti, joka auttaisi käyttäjää
    vaiheittain viemään läpi konfiguraation (vähintään kaikkein
    tavallisimmille asennuksille).  Tällä alueella on työt käynnissä.</dd>

<dt><em><q>Kaikkia laitteita ei tueta.</q></em></dt>

    <dd>Tämä koskee erityisesti todella uusia, vanhoja tai epätavallisia
    laitteita sekä hyvin monimutkaisiin <q>ajorutiineihin</q> perustuvia
    laitteita, jotka valmistaja olettaa käytettävän vain Windowsin kera
    (esimerkiksi ohjelmistomodeemi tai osa kannettavien wlan-laitteista). 
		Toki useimmissa tapauksissa on olemassa vastaava laite, joka toimii 
     Debianissa. On olemassa laitteita, joita ei tueta sen takia, että 
		valmistaja ei julkista spesifikaatioita. Tämä on alue, jonka parissa 
		työskennellään.</dd>

</dl>

<p>Jos yllä oleva ei riitä vakuuttamaan sinua käyttämään Debiania,
ajattele seuraavia seikkoja: alhaiset kustannukset (ei verkkoyhteyttä
korkeammat), yksinkertainen asennus ja aito moniajo,
joka voi helposti kaksinkertaistaa tuottavuutesi. Kuinka sinulla voisi
olla varaa jättää kokeilematta?</p>

# <p>Related links:
# http://alexsh.hectic.net/debian.html