1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
111
112
113
114
115
116
117
118
119
120
121
122
123
124
125
126
127
128
129
130
131
132
133
134
135
136
137
138
139
140
141
142
143
144
145
146
147
148
149
150
151
152
153
154
155
156
157
158
159
160
161
162
163
164
165
|
# Translated by Markku Verkkoniemi on 1999-06-15
#use wml::debian::template title="Mitä "vapaa" tarkoittaa?" NOHEADER="yes"
#use wml::debian::translation-check translation="f07bd566a6ef9d671b89a11c2890c93dfea43a35"
<h1>Mitä "vapaa" tarkoittaa?
<tt>tai</tt> Mitä käsite Free Software tarkoittaa?</h1>
<b>Huomaa:</b> helmikuussa 1998 eräs ryhmä alkoi työskennellä termin
<a href="https://www.gnu.org/philosophy/free-sw">"free software"
</a> ("vapaa ohjelmisto") korvaamiseksi termillä
<a href="https://opensource.org/osd">"Open Source Software"
</a> ("avoimen lähdekoodin ohjelmisto").
Tämä termikiista heijastaa syvempää filosofista eroa, mutta
ohjelmistojen lisensseille asetettujen käytännön vaatimusten kannalta
sekä tämän sivun myöhemmät osat oleellisesti ovat sama sekä vapaalle
ohjelmistolle että avoimen lähdekoodin ohjelmistolle.
<p>Monet, jotka eivät ole tutustuneet vapaisiin ohjelmistoihin, eivät
täysin ymmärrä,
miksi sanaa "vapaa" ("free") käsitteessä
"vapaa ohjelmisto" käytetään tavalla, johon he eivät ole tottuneet.
Heille sana "free" tarkoittaa ilmaista.
Sanakirjoissa sana "free" käännetään monella tavalla, useimmat merkitykset
liittyvät vapauteen ja pakottamattomuuteen.
Kun me puhumme <em>vapaista ohjelmistoista</em>, tarkoitamme yleistä vapautta,
ei maksuvapautta.
<p>Ohjelmisto, jota saa käyttää ilmaiseksi, ei välttämättä
ole lainkaan vapaa.
Sitä ei ehkä saa jakaa
eteenpäin, ja on melko varmaa, että sitä ei saa parannella. Ilmaiseksi
lisensoitu ohjelmisto on useimmiten markkinointikampanjan ase, jolla
markkinoidaan jotain vastaavaa tuotetta tai yritetään saada pienempi
kilpailija
konkurssiin. Ei ole mitään takeita sille, että
ohjelmisto on myös tulevaisuudessa maksuton tai "vapaa".
<p>Maallikolle ohjelmisto on joko vapaata tai vapauttamatonta,
mutta valitettavasti todellisuus on huomattavasti
monimutkaisempaa. Jotta ymmärtäisimme, mitä tarkoitetaan
kutsumalla ohjelmistoa
"vapaaksi", meidän täytyy piipahtaa
ohjelmistolisenssien maailmaan.
<p>Tekijänoikeussuoja, "copyright", on tapa suojata sen henkilön
oikeuksia, joka on luonut tietyn tyyppisen teoksen. Useimmissa
maissa (mm. Suomessa), teokset, kuten ohjelmistot, saavat
teossuojan automaattisesti.
Lisenssin avulla tekijä
antaa toisille oikeuden käyttää hänen luomustaan (tässä tapauksessa
ohjelmistoa)
sellaisella tavalla, minkä hän hyväksyy.
Tekijällä on oikeus määritellä lisenssi, jonka mukaan ohjelmistoa voi käyttää.
Tekijänoikeussuojasta saa lisätietoja, ks.
<a href="https://www.copyright.gov/">https://www.copyright.gov/</a>
tai suomeksi <a href="http://www.cs.tut.fi/%7Ejkorpela/tekoik/index.html">
Jukka Korpelan kotisivujen alta</a>.
<p>Luonnollisesti eri oloissa tarvitaan erilaisia lisenssejä.
Ohjelmistoyritykset yrittävät suojata kilpailuetujaan jakamalla vain
käännettyä koodia (ei ihmisen luettavissa) ja asettamalla useita
rajoituksia ohjelmiston käytölle. Se, mitä vapaiden ohjelmistojen tekijät
puolestaan tavallisesti yrittävät saavuttaa, on jokin seuraavien asioiden
yhdistelmistä:
<ul>
<li>Heidän koodiaan ei saa käyttää omisteisissa ohjelmistoissa.
Koska he antavat koodinsa kaikkien käyttöön eivät he halua muiden
hyötyvän siitä taloudellisesti. Tällaisessa tapauksessa koodin
käyttöä voidaan verrata luottamukseen: voit käyttää sitä niin
kauan kuin pelaat samoilla säännöillä.
<li>Heidän asemansa koodin tekijöinä tulee suojata.
Ihmiset ovat ylpeitä luomuksistaan,
ja eivät halua, että
toiset voisivat poistaa heidän nimensä siitä
tai väittäisivät kirjoittaneensa sen.
<li>Lähdekoodia tulee jaella. Eräs suurimmassa osassa omisteisia
ohjelmistoja
esiintyvä ongelma on, että
ohjelmiston virheitä ei voi korjata eikä sitä voi räätälöidä, koska
lähdekoodi ei ole saatavilla. Lisäksi yritys voi lopettaa
tarvittavan laitteistotuen.
Monissa vapaissa
lisensseissä vaaditaan, että lähdekoodia jaellaan.
Tämä suojaa käyttäjää siten, että
hän pystyy itse räätälöimään koodin omien tarpeidensa ja
toiveidensa mukaisesti.
<li>Tulee vaatia, että teos, jossa on osia heidän omista töistään
(<em>johdettu teos</em>, "derived works"), käyttää samaa lisenssiä.
</ul>
<p>Monet kirjoittavat omia lisenssejään. Tätä pitäisi kaihtaa,
koska vaikutukseltaan
halutun kirjoittamisessa
on useita hiuksenhienoja yksityiskohtia. Aivan liian usein sanankäyttö on
monimerkityksistä, tai asetetaan
ristiriitaisia ehtoja. Oikeudessa pitävän lisenssin kirjoittaminen
on vielä vaikeampaa.
Onneksi on jo olemassa kirjoitettuna joitain lisenssejä, jotka tuottavat
oletettavasti halutun
vaikutuksen.
<p>Kolme laajimmin käytettyä lisenssiä ovat:
<ul>
<li><a href="https://www.gnu.org/copyleft/gpl.html">GNU General Public
License (GPL)</a>.
Hyvää perustietoa ohjelmistolisensseistä ja kopion tästä
lisenssistä saa osoitteesta
<a href="https://www.gnu.org/copyleft/copyleft">
GNU:n WWW-sivustosta</a>.
Tämä on maailman yleisin vapaiden ohjelmistojen lisenssi.
<li><a href="https://opensource.org/blog/license/artistic-2-0">Artistic License</a>.
<li><a href="https://opensource.org/blog/license/bsd-3-clause">BSD-lisenssi</a>.
</ul>
<p>Eräitä alakohtia, joissa nämä lisenssit yhtenevät:
<ul>
<li>Ohjelmiston saa asentaa niin moneen laitteeseen, kuin haluaa.
<li>Rajoittamaton määrä henkilöitä saa käyttää ohjelmistoa samanaikaisesti.
<li>Ohjelmistoa saa kopioida niin monta kertaa, kuin haluaa, ja sen
voi luovuttaa kenelle tahansa
(vapaa tai avoin jakelu).
<li>Ohjelmiston muokkausta ei ole rajoitettu mitenkään (paitsi, että jotkut
ilmoitukset täytyy säilyttää ennallaan).
<li>Ohjelmiston jakelua, saatikka myyntiä, ei ole rajoitettu.
</ul>
<p>Vaikuttaa siltä, että viimeinen alakohta, joka sallii ohjelmiston myynnin
rahasta, olisi vapaiden ohjelmistojen
perusajatusta vastaan, mutta se onkin oikeastaan yksi sen vahvoista puolista.
Koska lisenssi sallii vapaan jakelun, se tarkoittaa sitä, että heti
kun ohjelmiston
saa käsiinsä, sitä voi itse
vapaasti jakaa edelleen, jopa yrittää myydä. Perusajatuksena on se,
että elektronisten
ohjelmistokopioiden tekeminen
on miltei ilmaista. Tarjonta ja kysyntä pitävät kustannukset kurissa.
Jos on käytännöllistä jaella suurta ohjelmistoa tai
ohjelmistokokoelmaa jonkun tallennusvälineen,
vaikkapa CD:n,
avulla, voi myyjä vapaasti pyytää
siitä haluamansa maksun. Jos voittomarginaali on liian suuri,
tulee uusia myyjiä markkinoille, ja kilpailu
tuo hinnan alas. Tästä johtuen voi täyden Debianin CD-jakelun ostaa
vain muutamalla eurolla.
<p>Siitä huolimatta, että vapaa ohjelmisto ei ole täysin rajoittamatonta
(vrt. yleisomistuksessa (public domain) olevat), se joustaa käyttäjien
tarpeiden mukaan samalla, kun se suojaa tekijänsä oikeudet.
Tämä on todellista vapautta.
<p>Debian-projekti tukee vahvasti vapaita ohjelmistoja.
Koska ohjelmistot käyttävät
useita erilaisia lisenssejä,
on kehitetty joukko suuntaviivoja,
<a href="../social_contract#guidelines">
Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeistot (DFSG)</a>,
jotta saataisiin riittävä
määritelmä vapaille ohjelmistoille. Ainoastaan sellaiset ohjelmistot,
joiden lisenssi
on DFSG:n mukainen, sallitaan mukaan
Debianin pääjakeluun.
|
